sunnuntaina, syyskuuta 24, 2006

ENSIHAMPAITA!

Totta se on! Minulle puhkesi menneellä viikolla kaksi hammasta. Siinä selvisi vanhemmillenikin syy, miksi olen ollut jokusen päivän huonouninen. Kauheasti en uusia aarteitan viitsi kuitenkaan esitellä; äidille ja isille suostuin porua vääntäen ne vilauttamaan. Kieltämättä purukalut tuntuvat hiukan omituisilta. Siksi mutustelenkin kovasti alahuultani sekä kieltäni ja maistelen enemmän ja enemmän lelujani. Vanhempieni tyrkyttämä tutti on myös viipynyt ennätyksellisiä aikoja suussani. Kunhan hampaani kasvavat isommiksi, lupaan tulla hymyilemään teille tänne sivuille!

Ei kommentteja: