maanantaina, elokuuta 11, 2008

Järjestyksen mies

Vanhempani ovat havainneet puuhissani uuden piirteen. Minulle on tärkeää että tavarat ovat siistissä järjestyksessä (useimmiten). Tässä olen laittanut hujan hajan olleet kengät nätisti riviin. Usein levittelen Mean peittoja ja hasuja lattialle ja aivan hermostun mikäli nämä eivät suoristu.

Vesipyssysankarit


Vesipyssyleikit ovat kivoja, kunhan minua ei ammuta. Usein pyssyjen täyttäminen on kivempaa kuin itse ammuskelu.

Syödään!


Tässä suupielissä herkkuani kuningatarsosetta. Kuvaamiseni tällä hetkellä on aavistuksen vaikeaa, sillä tämä sitteri on ainoa paikka missä pysyn paikallani.

Ryömitään ja raivotaan

Mea: Kuten otsikosta varmasti arvasittekin, olen lähtenyt liikkeelle. Tämä tapahtui 3.8. eli kuuden kuukauden syntymäpäivänäni. Pari päivää tästä eteenpäin oivalsin kuinka pääsee konttausasentoon ja niinpä harjoittelenkin tätä äidin ja isin iloksi yötä päivää. Samoihin aikoihin suuhuni ilmaantui hampaita kuin sieniä satella. Viikon sisällä yläikeneeni puhkesi neljä hammasta ja taitavat kulmahampaatkin sieltä kohta rymistellä esiin. Hampaidentulo on tietysti kiukuttanut minua. Jaksan kuitenkin hymyillä aina kun saan katsekontaktin perheenjäseniini. Puolivuotisneuvolassa olin myös erittäin hyvällä tuulella ja kihersin neuvolantädille. Mittani käynnillä: 8290g ja 69,4cm. Lempipuuhaani on lattialla liikuskelu, puisen koirani hännän syöminen ja kaikkien lelujeni paukuttaminen lattiaan. Unohtamatta tietenkään Akun puuhia, jotka naurattavat minua edelleen.

Aku: Otsikon raivoaminen jäi sitten minun piikkiin. Itkuraivarit ovat alkaneet. Jos minua komentaa, loukkaannun, raikaa itku ja ilmoitan meneväni nukkumaan. Täytyy kuitekin ottaa huomioon että sairastin vatsatautia viikon ja olin tosi kipeä. Siihen perään äiti oli sappileikkauksessa ja tämän jälkeen isillä alkoi vatsatauti. Olen siis ollut pitkään vailla ikäistäni seuraa ja lähestulkoon neljän seinän sisällä. Onneksi päiväkoti alkaa huomenna! Sairasteluni vuoksi olen katsellut paljon telkkaria, pääasiassa Muumeja ja Puuha Peteä. Moponi on ollut viime aikoina paljon ajossa. Käyn välillä tankkaamassa ajokkiani ja taas kaahaten keittiö-olohuonelenkkiä. Milloin olen poliisi, milloin palomies. On moponi ollut joskus ruohonleikkurikin. Pesuun ei mopoani tarvitse kuitenkaan ajaa, syy tähän lienee että pelkään autopesua (viime kerralla odottelin isin kanssa pesuhallin ulkopuolella kun äiti ja Mea hoitivat homman).

keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2008

Äiti täystyöllistettynä

Kiirettä pitää kahden palleron kanssa. Kuulumiset ovat jääneet viime aikoina kirjoittamatta, mutta tässä hiukan tapahtumiamme.

Mea on kasvanut hurjasti. Mitat neuvolassa 5kk:n iässä 8100g ja 68,5cm. Hän touhuilee jo kovasti lattialla, mm. saa jalkansa konttausasentoon, varaa reippaasti käsiinsä, kääntyilee suuntaan kuin suuntaan ja haeskelee leluja ympäriltään (ns. akselinsa ympäriltä). Jutustelua on edelleen paljon, lisänä "ihanaa" kirkumista ja murinaa. Ruokavaliossa Mea on edennyt myös vinhaa vauhtia. Syömisen perusteella sisarukset ovat identtiset: Mea ahmii päivän kaikki ateriat (3kpl - kaksi sosetta ja puuro) , aivan kuin Akukin pienenä. Äidin käsi käy tytön mielestä liian hitaasti. Kasvikset on jo läpikäyty ja eilen maistoimme ensimmäistä kertaa liharuokaa. Nam-nam!

Aku täytti kuukausi sitten kaksi vuotta (mitat 16,8kg ja 91,3cm - tosin tämän jälkeen tullut iso kasvupyrähdys, vaatteiden kutistumisesta päätellen). Juhlimme useampana päivänä ja väkeä riitti. Kiitos kaikille osallistujille ja pakettien lähettäjille. Aku on oppinut hienosti vaipattomaksi ja osaa kertoa koska on hätä. Hän on myös siirtynyt syöttötuolista Tripp trapp -tuoliin, koska osaa kiivetä siihen itse (äidin kädet säästyvät) ja syöttötuoliin istahtaa pian Mea. Tällä hetkellä Aku on kesälomalla, mutta elokuussa palataan arkeen ja päiväkotiin. Lomalla hän on tykännyt grillata makkaraa, pelata jalkapalloa, leikkiä vesi- ja hiekkakakkuleikkejä, katsella Muumeja, tehdä pihahommia naapurin Iiris-tädin kanssa... lisäksi olemme harjoitelleet kädentaitoja piirustuslevyn, muovailuvahan ja sormivärien avulla. Moottoripyörät, työkoneet (etenkin papan Mauno), remontointi omalla porakoneella kuulosuojaimet korvilla, omalla mopolla kaahailu, mummilan leikkimikro ja kahvinkeitin, Iron Maiden (= Edi-musiikki) konsertit digiboxilta, siinä lisää pojan lempipuuhia. Uhma ja sisarkateus ovat myös osana arkeamme. Pikkuherra tekee jos jonkinlaisia temppuja (laittaa golfpallon suuhunsa niin ettei saa sitä enää pois, istuu siskonsa päälle, sanoo vastaan, aloittaa kaikki lauseet sanalla "ei", jopa syöminen (!!) on huonontunut, lista on loputon), mutta vanhempia auttaa sananlasku "aikansa kutakin".

Laitamme kuvia kun taas ehdimme. Kaikille oikein kaunista ja aurinkoista kesää!

Mea, Aku, Raide ja Juuso

keskiviikkona, toukokuuta 28, 2008

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!


Ensiesittelyssä maalini ja hiekkalaatikkoni. Tervetuloa testaamaan!

Tutustumassa Nokian paloasemalla


Palolaitoksellamme oli sunnuntaina avoimet ovet ja niinpä meidän kööri kiiruhti paikalle heti ensimmäisten joukossa. Näimme asemalla palomiehiä (mielestäni olivat kyllä tuomareita), paloautoja, ambulansseja ja muuta sammutuskalustoa. Hieno tapahtuma! Odotin koko ajan että pillit laitetaan päälle ja kuuluu "vii, vuu, vii, vuu", mutta vanhempani epäilivät että ääni olisi saattanut aiheuttaa melko suuren itkunremakan, pihan ollessa pullollaan lapsiperheitä.
Ylempänä olevassa kuvassa suoritan sammutuksen alkeet: Letkusta ruiskuavalla vedellä täytyi kaataa kolme limsapulloa. Suoriuduimme tehtävästä äidin kanssa kiitettävin arvosanoin ja palkinnoksi sain palomiehen kypärän. Nyt olen valmis työtehtäviin Ü


Vaihe II

Suoritetaan paloauton varusteiden tarkastus: "Mitäs täällä on?"

Paloautossa

"Laitetaan (paloauton) ovi kiinni" ja sammutustöihin. Morjens!

Lattialla

Nyt on vuorostaan omien leikkieni vuoro. Viihdyn jo pidempiä aikoja lattialla. Mieluiten seurustelisin jonkun kanssa, mutta toki välillä katselen omia lelujanikin. Olen muuten aikamoinen sätkijä. Useimmiten lattialla kölliessäni jalkani vipattavat; olen kuullut sanottavan että harjoittelen jaloillani, jotta opin isona tyttönä kävelemään. Myös nukkumaan käydessä peitot vaan pöllyävät ja äidillä on täysi työ pitää minut aisoissa.

Yhteisleikkejä

Aku-veikka on maailmani keskipiste. Olen parhaimmillani hänen läsnäollessa. Aina kun kuulen Akun naurun, alkaa minuakin vähintään hymyilyttämään. Tässä seuraan hyvin tarkasti legotalon rakennusprojektia.

maanantaina, toukokuuta 05, 2008

Kolmen kuukauden virstanpylväs

Täytin viikonloppuna kolme kuukautta ja heti maanantaina olikin neuvolakäynnin vuoro. Kakkasin juuri lähtiessä ja olin sitten neuvolatädin luona kovin nälissäni ja kiukkuinen. Mitat saatiin kuitenkin otettua ja rokote laitettua. Painan 6,3 kg ja pituutta minulla on 62 cm. En siis tehnyt veljeni kaltaista kasvupyrähdystä, sillä hänen mitat olivat kolmekuisena yli 9,5 kg ja 66 cm.

Naurua ja paljon höpinää


Asta-täti sai kyläreissullaan kuunnella höpinöitäni ja kikatustani. Kiva kun kävit meitä auttamassa!





Minni-Mea


maanantaina, huhtikuuta 21, 2008

Hi-hii!



Minä olenkin kova naureskelemaan ja juttelemaan, kun sille päälle satun. Tässä juttukaverinani isi. Aku-veikka tulee usein kysymään minulta "naunattaako?". Jos en juuri kyseisellä hetkellä naura, Akun mukaan minua "hammittaa".



Nyt köllitään ensimmäisiä kertoja omassa sängyssä ja unipussissa. Viime yöt ovat menneet sen verran kehnosti, että äiti suunnittelee yöuniani kyseiseen malliin (tähän asti olen saanut olla äidin kanssa saman peiton alla). Myös tuttia on sovitettu toden teolla suuhuni ja tässä asiassa alan jo antaa periksi. Syy keskittyneeseen ilmeeseeni ovat pääni yläpuolella pyörivät nallet ja härvelistä (=äiti ei löydä oikeaa sanaa) tuleva musiikki.
Meidän pojat kävivät tänään Edenissä uimassa. Minä en päässyt mukaan jo sen takia etten omistanut uikkaria. Nyt asia on korjattu ja kroolaustreenit osaltani alkamassa.

Rock & roll


Skittatreenit jatkuu. Päässä suojalasit, omien sanojeni mukaan "sitten ei häikäse". Vielä tärkeämpi huomio ovat boxerini! Minulla ei ole kotioloissa enää vaippaa, koska "pissa tulee, sitten potalle".

perjantaina, maaliskuuta 28, 2008

Kahdeksan viikkoa elämää takana!



Kävimme neuvolalääkärissä, josta on vain hyvää kerrottavaa. Käyttäydyin kuin prinsessan kuuluukin, en itkenyt kertaakaan (okei, hieman hermostuin lääkärille pääsyä odotellessa) ja jopa naureskelin äidin äitiysneuvolan tädille. Painoa (vaikkei naiselta sitä saa kysyäkään) minulla on 5,170 kg ja pituutta 58 cm. Pituuskasvussa menen samoilla lukemilla Aku-veikan kanssa, paino seuraa yhden kilon jäljessä. Kolmikuisena Akun kilot olivat yli yhdeksän, saas nähdä mimmoset lukemat itse lataan pöydälle!

Aku...

... pelaa koripalloa Ü
Tässä uusi korini, joka jouduttiin hankkimaan edellisen koriraudan hajottua. Kuten kuvasta näette, tämä uusi on ISO ja HIENO. Uusinta koripallosanastoani ovat mm. 'missä tuomari?', ' tuomari näyttää kolme pistettä' ja 'Aku donkkaa'. Kauden viimeiset koripallopelit ovatkin nyt käsillä ja pitkä kesäharjoittelukausi edessä.