Vaihe II

Suoritetaan paloauton varusteiden tarkastus: "Mitäs täällä on?"

Paloautossa

"Laitetaan (paloauton) ovi kiinni" ja sammutustöihin. Morjens!

Lattialla

Nyt on vuorostaan omien leikkieni vuoro. Viihdyn jo pidempiä aikoja lattialla. Mieluiten seurustelisin jonkun kanssa, mutta toki välillä katselen omia lelujanikin. Olen muuten aikamoinen sätkijä. Useimmiten lattialla kölliessäni jalkani vipattavat; olen kuullut sanottavan että harjoittelen jaloillani, jotta opin isona tyttönä kävelemään. Myös nukkumaan käydessä peitot vaan pöllyävät ja äidillä on täysi työ pitää minut aisoissa.

Yhteisleikkejä

Aku-veikka on maailmani keskipiste. Olen parhaimmillani hänen läsnäollessa. Aina kun kuulen Akun naurun, alkaa minuakin vähintään hymyilyttämään. Tässä seuraan hyvin tarkasti legotalon rakennusprojektia.

Kolmen kuukauden virstanpylväs

Täytin viikonloppuna kolme kuukautta ja heti maanantaina olikin neuvolakäynnin vuoro. Kakkasin juuri lähtiessä ja olin sitten neuvolatädin luona kovin nälissäni ja kiukkuinen. Mitat saatiin kuitenkin otettua ja rokote laitettua. Painan 6,3 kg ja pituutta minulla on 62 cm. En siis tehnyt veljeni kaltaista kasvupyrähdystä, sillä hänen mitat olivat kolmekuisena yli 9,5 kg ja 66 cm.

Naurua ja paljon höpinää

Asta-täti sai kyläreissullaan kuunnella höpinöitäni ja kikatustani. Kiva kun kävit meitä auttamassa!

Minni-Mea

Hi-hii!

Minä olenkin kova naureskelemaan ja juttelemaan, kun sille päälle satun. Tässä juttukaverinani isi. Aku-veikka tulee usein kysymään minulta "naunattaako?". Jos en juuri kyseisellä hetkellä naura, Akun mukaan minua "hammittaa".

Nyt köllitään ensimmäisiä kertoja omassa sängyssä ja unipussissa. Viime yöt ovat menneet sen verran kehnosti, että äiti suunnittelee yöuniani kyseiseen malliin (tähän asti olen saanut olla äidin kanssa saman peiton alla). Myös tuttia on sovitettu toden teolla suuhuni ja tässä asiassa alan jo antaa periksi. Syy keskittyneeseen ilmeeseeni ovat pääni yläpuolella pyörivät nallet ja härvelistä (=äiti ei löydä oikeaa sanaa) tuleva musiikki.

Meidän pojat kävivät tänään Edenissä uimassa. Minä en päässyt mukaan jo sen takia etten omistanut uikkaria. Nyt asia on korjattu ja kroolaustreenit osaltani alkamassa.

Rock & roll

Skittatreenit jatkuu. Päässä suojalasit, omien sanojeni mukaan "sitten ei häikäse". Vielä tärkeämpi huomio ovat boxerini! Minulla ei ole kotioloissa enää vaippaa, koska "pissa tulee, sitten potalle".

Kahdeksan viikkoa elämää takana!

Kävimme neuvolalääkärissä, josta on vain hyvää kerrottavaa. Käyttäydyin kuin prinsessan kuuluukin, en itkenyt kertaakaan (okei, hieman hermostuin lääkärille pääsyä odotellessa) ja jopa naureskelin äidin äitiysneuvolan tädille. Painoa (vaikkei naiselta sitä saa kysyäkään) minulla on 5,170 kg ja pituutta 58 cm. Pituuskasvussa menen samoilla lukemilla Aku-veikan kanssa, paino seuraa yhden kilon jäljessä. Kolmikuisena Akun kilot olivat yli yhdeksän, saas nähdä mimmoset lukemat itse lataan pöydälle!

Aku...

... pelaa koripalloa Ü

Tässä uusi korini, joka jouduttiin hankkimaan edellisen koriraudan hajottua. Kuten kuvasta näette, tämä uusi on ISO ja HIENO. Uusinta koripallosanastoani ovat mm. 'missä tuomari?', ' tuomari näyttää kolme pistettä' ja 'Aku donkkaa'. Kauden viimeiset koripallopelit ovatkin nyt käsillä ja pitkä kesäharjoittelukausi edessä.

ODOTETTU NIMIUUTINEN

Sain nimekseni kotikasteessa 15.3. Mea Erika (Mäkelä)

Esittelin kastetilaisuudessa ja sen jälkeen kaikki parhaat metkuni. Kastepöytää kukkien, kynttilöiden ja vesien vuoksi saatiinkin varjella kun pyhäinjännöstä. Vahingoilta selvittiin. Suostuin huilaamaan jakkaralleni vasta sitten kun mainittiin Puuha Peten katsominen.

Menopelejä

Kattokaas mimmosia vehkeitä noissa kuvissa on! Käytiin äitin kanssa Pirkkalan Rotatorin avajaisissa. Sandellin Tompalle terkkuja: nähtiin vehkeitä Ramirentin logoilla (ei irronnu ilmaista mainostilaa näiltä sivuilta Ü). Kaivurit, traktorit, rekat, peräkärryt, kaikki mahdolliset menopelit ovat nyt kova sana. Näitä bongaillaan liikenteessä, telkkarista, löytyy leluvalikoimasta, Puuha Pete DVD:ltä.

Parhaillaan selvitän isille välipalapöydässä että "ikävä tulee tuolta" ja näytän ovelle. Puuha Petessä Hyrre sanoo tuon kun Anni lähtee sisarelleen yökylään. Minä odottelen ikävää tulevan kylään... Puhetta suustani riittää, kaiken valveillaolon ajan. Ainoastaan Puuha Peten katsominen saa minut hiljentymään.

Akun keittiö on kodin sydän Ü

Liukkaiden kelien ja sairasteluni vuoksi olemme olleet tällä viikolla kirjaimellisesti kotimotissa. Tänään äiti yllätti minut kaivamalla kaapista tällaisen hienon lieden, kaikilla mahdollisilla herkuilla. Kuvassa olen tainnut (alahuulen asennosta päätellen) juuri maistaa kuuluisaa "makkawatinttoani" (lue: makkarakeitto). Tosin, kyseistä ruokalajia ei ehkä kuvasta huomaa, mutta se on ainoa mitä menusta löytyy.

Mäkelän sisarukset

On meillä pikkasen kokoeroa...

Terkkuja koriskentiltä!

Köllöttelen salaa isoveikan sängyllä Ü Pukimenikin ovat veikalta perittyjä, kerran hänen päällään nähtyjä. Menneenä lauantaina minut vihdoin vietiin katsomaan sm-koripalloa. Olipa hallilla kotoisa olo! Nautiskelin valoista ja äänistä, välillä torkuin ja hyvä kun syödä muistin. Peli oli todella vauhdikasta ja äänekästä; paikkamme kun olivat aivan kentän vieressä. Minäplikka en ollut kovista huudoista ja taputuksista moksiskaan.

Kuviani on kyselty kovasti lisää. Tässä nyt yksi alkajaisiksi. Katsotaan jos saataisiin viikonlopun aikana lisää.

TITAJII !!

Kun haluan katsella Iron Maidenia televisiosta, hoen "titajii tattomaa" (=kitaraa katsomaan). Keikkaa katsellessa soitan isin kanssa joko kuvassa näkyvää kitaraani tai sitten vain ilmakitaraa. Jännitän jokaisella kerralla koska yhtyeen maskotti Eddie (äidin mielestä aivan hirveä olio) näkyy. Tästä myös hokemani: "Edi tulee!" Huomatkaa soittoasentoni! Jos molemmat jalat ovat lattialla, tulee toisen olla varpaillaan, polvi koukussa. Nämä olen oppinut kyseiseltä videolta, kuin myös kitaran soittamisen pään takana. Videolla paiskotaan kitaroita lattialle... äiti rukoilee ettei näe kohdallani tuota päivää.